

Tein myös kummitytölleni rippilahjaksi suojelusenkelin, en olekaan hänelle antanut koskaan ennen nukkea, joten oli jo aikakin! ;D Tälle oli tarkoitus tulla paljon rokimpi mekko, mutta siihen tarkoittamaani kangasta olikin liian vähän, joten mekosta tuli vähän hillitympi kuin mitä piti.
Laitan tähän vielä runon, jonka löysin kummityttöni rippikorttiin
Positiivareiden sivuilta (tämä runo pienin muutoksin). Tämä runo kiteytti kyllä kaiken, mitä halusin kummitytölleni sanoa:
Kuin eilisen muistan sen
kun kastepuvussa sinut näin.
Niin pieni ja vauvantuoksuinen,
olit kummityttöni sylissäin.
Vuosien huomaan vierineen,
tänään taas valkoiseen pukeudut.
Vie askelees kirkkoon hiljaiseen,
on kastepuku albaan vaihtunut.
Miten neuvot parhaat antaa voisin,
ei puolestas elää voi kukaan.
Sulle polun turvallisen soisin,
ja suojelusenkeleitä mukaan.